Vuosi 2017 – Elämäni raskain vuosi!

Olin aloittamassa tämän tekstin samoilla sanoilla kuin joka ikinen vuosi.. ” Kulunut vuosi oli tähän astisen elämäni rankin vuosi ”, mutta päätinkin, että ei tämä ei ollut rankin vaan tämä oli opettavaisin vuosi tähän astisessa elämässä ja nyt tähän ikään mennessä on kyllä todettava, että ei se elämä yhtenäkään vuonna ole helpottunut. Ongelmat, haasteet ja vastoinkäymiset vain muuttavat joka vuosi muotoaan ja uskon, kyllä siihen sanontaan, että paskan määrä on vakio.

Vuonna 2017 olen itkenyt paljon. Olen itkenyt varmasti enemmän kuin koskaan elämässäni. Minä itken yksin kotona pimeässä, kun Pikku-Peippo nukkuu ja kukaan ei näe ja itken nytkin, kun kirjoitan tätä tekstiä, koska kun ajattelenkin niitä synkimpiä hetkiä tulee paha olo. Minä haluan purkaa ensin pahan olon yksin pois, kirjoittaa asiasta ja käsitellä sen itseni kanssa ja sitten voin puhua asiasta jonkun kanssa. Pienenä Isi sanoi minulle aina, kun oli paha mieli, että aamulla kaikki näyttää jo paljon paremmalta ja vuonna 2017 aamun odottaminen on ollut välillä todella raskasta ja sydäntä musertavaa. Kaikkina niinä pimeimpinä hetkinä yksin sohvalla itkien olen päättänyt, että joku päivä, kun kaikki tämä on ohi kirjoitan kirjan elämästäni. Kirjoitan kaikesta mitä olen joutunut itsessäni ja läheisissäni kohtaamaan ja näkemään sitten, kun tarpeeksi on kulunut aikaa ja asiat ei enää tunnu niin pahalta eikä vaikuta kenenkään elämään.

Kuluneena vuonna en ole voinut muutakuin hämmästellä sitä, että kuinka paljon ihminen kestää ja kuinka paljon ihminen jaksaa. Kuinka paljon ihminen kestää maahan lyömistä ja jaksaa kerta toisensa jälkeen nousta ylös, koska tietää, että on pakko. On noustava, koska pieni mies vieressä, ei ymmärrä miksi olen maahan lyöty. Vuonna 2017 olen pettynyt niin monta kertaa, että en voi ymmärtää, että miksi edes jaksaa odottaa jotain muuta kun tietää, että joutuu pettymään kuitenkin uudelleen ja uudelleen. Mikä saa ihmisen kuitenkin kerta toisensa jälkeen uskomaan, että on olemassa valoa tunnelin päässä ja jokaisessa ihmisessä on oltava jotain hyvää ja inhimillisyyttä? En tiedä, mutta tiedän, että on vain uskottava, petyttävä ja uskottava uudelleen ihan kaikkeen elämässä.

Olen kaatunut niin monta kertaa kuluneena vuonna, mutta silti joka kerta noussut ylös.

Kuluneena vuonna olen oppinut niin paljon itsestäni ja uskon, että tämä vuosi on ollut todella merkityksellinen minulle, koska tämä vuosi muistutti minulle siitä, että pystyn mihin tahansa. Olen oppinut miten isoihin asioihin pystyn tahdonvoimalla ja miten paljon minä jaksan sekä kestän.

Ihan yhtä paljon, kun olen itkenyt niin olen myös nauranut. Olen saanut kuluneena vuonna niin paljon hienoja asioita aikaiseksi ja olen kerta toisensa jälkeen ylittänyt itseni ja omat voimani. Olen siinä mielessä onnekas, että minulla on maailman upein poika elämässäni joka on laittanut minut menemään vain eteenpäin kivestä ja jäästä ja aina, kun olen mennyt läpi kiven sekä jään, olen onnistunut ja se on antanut uskoa aina tulevaan. Minulla ei ole ollut vaihtoehtoa vain heittäytyä tuleen makaamaan vaikka kuinka monta kertaa on tehnyt mieli ja luojan kiitos en ole niin tehnyt. Olen saanut iloita kaikesta mitä olen saavuttanut ja missä olen onnistunut.

Vuonna 2017 oli jälleen 365 päivää joista melkein jokaisena aamuna heräsin Pikku-Peippo kainalossa ja tiesin, että vaikka pommi räjähtäisi niin minun ensisijainen tehtävä on pitää tuosta pienestä huolta vaikka viimeiseen hengen vetooni saakka ja taata hänelle mahdollisimman turvallinen elämä, jossa hänellä on kaikki hyvin vuoden jokaisena päivänä. Tiesin, että vaikka kuinka väsyttäisi ja haluttaisi nukkua niin minun on noustava ylös ja keitettävä hänelle puurot, puettava, pestävä,vietävä hoitoon, haettava hoidosta, luettava hänelle, viedä neuvolaan, lääkäriin, leikittävä, puhallettava pipejä ja oltava läsnä, koska ei sitä kukaan muukaan tee. Tiesin jokaisena aamuna, kun heräsin hänen vierestä, että vaikka sisälläni on kamalan synkkä myrsky niin en voi sitä näyttää, en voi riehua, en voi raivota ja kun et anna myrskylle valtaa niin on nähtävä asioista hyviä puolia ja löydettävä kaikesta hyviä asioita, että tulee hyvälle tuulelle ja sisällä on tyyni meri.

Iloisuus ja positiivisuus on asenne kysymys ja se on yksi isoimmista voimista mikä on jälleen tänä vuonna tuonut minut hengissä vuoden loppuun saaakka. Olen sitä mieltä, että jos haluat nähdä hyvää ja hyviä asioita niin näet niitä ja keskityt niihin, mutta jos haluat nähdä kaiken pahan ja negatiivisen niin sen myös sinä näet. Jos aina hymyilee ihmisille niin kyllä he hymyilee takaisin ja niin positiivisuus kuin sitten negatiivisuus tarttuu ja minä haluan tartuttaa ympärille iloa, hyvää fiilistä ja energiaa. En halua ottaa pois kenenkään energiaa enkä halua nähdä kenestäkään mitään pahaa, koska meissä kaikissa on jotain hyvää.

Eräs ihminen oli kysynyt ystävältäni, että onko se Peippo oikeesti niin iloinen vai onko se kaikki vaan feikkiä? Se kaikki on niin aitoa, kun vaan voi olla, koska halu olla iloinen ja energinen tulee sisältäpäin, koska elämässäni ei ole enää sitä vaihtoehtoa, että en olisi. Minä olen omat synkät hetkeni tarponut ja kokeillut sitä elämää, jossa kaikesta ja kaikista näkee ensin huonot puolet ja kaiken mikä siinä on huonoa ja voin kertoa, että se elämä oli aika ahdasta ja ahdistavaa. Kuka tahansa pystyy itse vaikuttamaan siihen miten asiat näkee ja miten asioihin suhtautuu, koska se opitaan ja siitä voi oppia pois.

Kuitenkin kuluneena vuonna elämässäni tapahtui kaikesta huolimatta upeita asioita ja keräsin teille kuviksi muutamia mieleenpainuvimpia hetkiä, jotka tulen varmasti muistamaan koko loppuelämäni!

 

Minut valittiin vuoden 2017 Suomen Iloisimmaksi yrittäjäksi!

 

Vuonna 2017 oltiin enemmän ja vähemmän rakentamassa jotain. Levi Wellness Club kasvoi kahdesta salista kolmeksi saliksi ja yhdeksi hot yoga studioksi ja siinä välissä rakennettiin vähän pukkareita ja ties mitä päähän pistoja!

 

Hyppäsin lentokoneesta!

 

Sain puhua sadoille ihmisille vuonna 2017 ja inspiroida heitä uskomaan unelmiin ja siihen, että kaikki on mahdollista! Tässä yksi mieleenpainuvimmista yrityskeikoista Ravintola Nilin henkilökunnalle, jossa sparrailtiin tiimihenkeä!

 

Yksi ehdottomasti vuoden hienoimmista asioista on tämä meidän Posse! Tiimi joka jaksaa uskoa kerta toisensa jälkeen minun hullutuksiin!

 

Valmistuin NLPersonal Traineriksi ja aloitin kaksi uutta koulua.

 

Kävin lomalla alkuvuodesta ja loppuvuodesta rakkaan ystävän kanssa! Parasta molemmissa reissuissa oli seura, jonka kanssa voi puhua mistä tahansa ja jonka kanssa voi vaan olla!

 

Järjestimme kaksi Arctic Challengeä talvella ja kesällä, jossa oli osallistujia yhteensä yli TUHAT! Vuoden 2018 kisojen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa!

 

Sain tänäkin vuonna liikuttaa ja innostaa satoja ihmisiä ympäri Suomea! Ohjaaminen on minun henkireikä <3

 

This Is The Real Shit oil yhden pitkäaikaisen haaveen toteutuminen ja yksi hienoimmista tapahtumista minkä olen järjestänyt!

 

Tärkein ja isoin asia vuodelta 2017 on ymmärrys siitä, että olen pojalleni kaikki kaikessa ja hän on minulle kaikki kaikessa. Suojelen sinua Pikku-Peippo kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä <3

 

Vuoteen 2017 kiteytyy hyvin pitkälti kiitollisuus siitä, että olen yhä tässä ja olen terve. Kiitollisuus kaikista niistä ihmisistä joita minulla on ympärillä ja kiitollisuus kaikesta mitä olen saanut kokea. Ilman tätä vuotta ja kaikkia näitä kokemuksia en olisi juuri nyt sellainen kun olen enkä näkisi asioita niinkuin ne juuri nyt tässä hetkessä näen.

 

Kiitos vuosi 2017 ja tervetuloa vuosi 2018! Loistavaa uutta vuotta teille kaikille seuraajille <3

Ei kommentteja

Sorry, the comment form is closed at this time.